130/50 N

130/50 N
130/50 N Kuivasaaressa
Aseen tyyppi	Laiva- ja rannikkotykki
Alkuperämaa	Neuvostoliitto
Palvelushistoria
Palvelusvuodet	1935 – 1990-luku
Valtion käytössä	Neuvostoliitto  Kiina  Puola  Egypti  Indonesia  Suomi
Sodissa	Toinen maailmansota
Valmistushistoria
Suunnittelijat	N. N. Magdasijev G. N. Rafalovits[1]
Suunniteltu	1929–1935[2]
Valmistajat	Bolševik-tehdas[1]
Valmistusvuodet	1935–1954[2]
Valmistusmäärä	1199[2]
Tekniset tiedot
Paino	5 180 kg (pelkkä tykki)[1]
Piipun pituus	6 581 mm (koko pituus) 6 450 mm (irtoputki) 5 199 mm (rihlattu osa)[2]
Miehistö	1+10[1]
Kaliiperi	130 mm[2]
Tulinopeus	5–13 ls/min (riippuen mallista)[1][2]
Lähtönopeus	820–870 m/s (mallista ja ammuksesta riippuen)[2]
Maksimikantama	25 597 m[2]
Tähtäimet	Kiikari[1]
Lukkouuma	Kierrelukko[2]
Ampumakulmat	-5° – +45°[2]
Infobox OK

130/50 N eli 130 mm:n 50 kaliiperin merikanuuna mallia N on suomalainen nimike neuvostoliittolaiselle 130 mm vuoden 1935 laivatykille B-13. Tykki oli Neuvostoliiton laivaston hävittäjien pääase toisen maailmansodan aikana, ja sitä käytettiin myös rannikko- ja rautatietykkinä. Tykkiä valmistettiin kolmena eri versiona, joilla oli kaikilla erilaiset, keskenään yhteensopimattomat ampumatarvikkeet ja -taulukot. Asetta käytettiin sekä yksiputkisella jalustalla että kaksoistykkitorneissa. Suomi sai jatkosodassa sotasaaliiksi viisi tykkiä, joita käytettiin rannikko- ja laivatykkeinä, sodan jälkeen myös rautatietykkeinä. Muihin maihin tykki päätyi Neuvostoliiton myymien sotalaivojen mukana.^[1][2]

1. ↑ ^{a b c d e f g} Enqvist, Ove: Itsenäisen Suomen rannikkotykit 1918–1998, s. 130–133. Sotamuseon julkaisuja 1/1999. Helsinki: Sotamuseo, 1999. ISBN 951-25-1033-2.
2. ↑ ^{a b c d e f g h i j k} DiGiulian, Tony: Russian 130 mm/50 (5.1") B13 Pattern 1936 navweaps.com. 11.9.2006. Viitattu 31.1.2010. (englanniksi)